Hän kertoi sitten olevansa tyytyväinen osaviljelystoveriinsa, joka oli rehellinen ja viljelysuudistuksia harrastava mies.
Hän katsahti vaimoonsa ja huomasi hänen surullisen ilmeensä.
Kursailemattomaan tapaansa hän jatkoi:
— Fredrika on ylen suruissaan sen serkkunsa tyttären tähden. Minä puolestani olen sitä mieltä, ettei se tyttö ansaitse, että kukaan meistä on hänen tähtensä pahoillaan. Muuttaa Louhivaaraan asumaan ja ruveta Eversenin rakastajattareksi… se osottaa, ettei hänellä enää ole häpeän tunnetta. Niin, ja siitä elämästä Louhivaaran hovissa kerrotaan somia juttuja. Siellä kuulemma vietetään taas lopen ohutpukuisia orgioita suuriruhtinasten malliin.
— Mutta kuinka voitkaan puhua noin, soimasi Fredrika rouva miestään.
— Minä puhun vaan, mitä olen kuullut maanmittari Haavistolta. Ja kun tuntee Eversenin, se ei ole uskomatonta.
Hannes Borg oli käynyt kalpeaksi ja ehdotti:
— Jos sallit, tutustuisin kernaasti osaviljelystoveriisi. Hauskaa olisi puhua hänen kanssaan ja kuulla hänen mielipiteitään.
— Kutsumme hänet tänne, sanoi Forsgrén.
Samassa tuli palvelijatar sisälle ja kertoi, että Koivukosken renkipoika oli keittiössä ja tahtoi tavata tohtori Borgia.
Hannes Borg muisti, että hän sinä päivänä oli antanut renkipojalle luvan lähteä iltamaan työväentalolle, ja hän aavisti pahaa. Hän riensi keittiöön, ja siellä renkipoika hengästyneenä kertoi, että tohtorin poikaa, Väinöä, työväentalon iltamassa oli puukotettu rintaan.