Hän tiuskaisi:
— Lähdetään, Heti.
He poistuivat pesutuvasta. Väinö oli noussut, hän näytti kiihoittuneelta ja aikoi seurata heitä.
— Sinä et saa lähteä heidän seuraansa, sanoi Hannes Borg, luja kaiku äänessä, ja kiellän sinua koskaan seurustelemasta heidän kanssaan.
Väinö ei välittänyt tästä kiellosta, vaan lähestyi ovea, mutisten:
— En ole tähän taloon pyrkinyt, eikä minun ole pakko jäädä tänne, kyllä minä muuallakin itseni elätän.
Hannes Borg tarttui hänen käsivarteensa ja virkkoi:
— Sinä et lähde mihinkään. Näen, ettei sinuun lempeys ja hyvyys vaikuta, sinä olet kiittämätön, ja sinussa piilee vielä pahankurinen nulikka.
Nuori mies tempautui rajusti irti ja juoksi ulos.
Hannes Borg tyyntyi sen verran, että huomasi kiivaudessaan menneensä liian pitkälle. Hän riensi poikansa jälkeen ja sanoi jo paljoa lempeämmin: