— Suokaa anteeksi, sanoi toinen. — Varmaankin tämä on erehdys, mutta kyllä herran täytyy seurata meitä kamariin.
— Miksi niin? Orri kysyi.
— Olemme saaneet määräyksen.
— Kenen suhteen?
— Juuri teidän suhteenne.
— Kuka minun siis pitäisi olla?
— Ei kyselyitä, herra. Olkaa hyvä ja seuratkaa. Kamarissa kyllä asianne selvitetään.
Nuorukaisen käsi puristi revolveria, mutta hän malttoi kuitenkin mielensä.
— Ei täällä, ajatteli hän. Ei täällä, kahvilassa. Sitten nousi hän päättäväisesti ja sanoi.
— Minä seuraan teitä, koska niin on. Ei tämä muuten kuitenkaan taida selvitä.