Kettu oli kuunnellut vakavana Heywardin jatkaessa hitaasti viekasta puhettaan. Kun nuori mies viittasi petokseen, jota hän otaksui intiaanin harjoittaneen omaa kansaansa kohtaan, verhoutuivat kuuntelijan kasvot mietteliään varovaiseen ilmeeseen. Kun Duncan puhui vääryydestä, jonka hän muka uskoi ajaneen huronin synnyinheimonsa mailta, välähti sellainen voimakas hillittömän julmuuden salama intiaanin silmistä, että uskalias puhuja huomasi osuneensa oikeaan kieleen. Ja kun hän oli ennättänyt kohtaan, missä hän niin taitavasti yhdisti kostonjanon voitonhimoon, oli hän ainakin saanut villin seuraamaan ajatustaan mitä syvimmällä tarkkaavaisuudella. Ovelan Ketun kysymys oli ollut tyyni ja kaikella intiaanin arvokkuudella tehty, mutta kuuntelijan tuumiskelevasta ilmeestä näkyi selvästi, että vastaus oli mitä taitavimmin osattu. Huroni mietti hetkisen ja viitaten sitten alkeellisella tavalla sidottuun haavoitettuun olkapäähänsä hän kysäisi hieman jyrkästi:
"Tekevätkö ystävät moisia merkkejä?"
"Voiko 'Pitkä Pyssy' noin lievästi satuttaa vihollista?"
"Ryömivätkö delavarit käärmeiden tavoin niiden kimppuun, joita he rakastavat, kietoutuen käppyrään iskeäkseen?"
"Olisiko 'Suuri Käärme' sallinut liikahdustensa tulla sen korviin, jonka hän olisi toivonut olevan kuuron?"
"Polttaako valkoinen päällikkö ruutinsa veljiensä kasvoihin?"
"Erehtyykö hän koskaan maalistaan, kun hän tosiaankin tahtoo tappaa?" vastasi Duncan vetäen suunsa hyvin uskottavaan halveksivaan hymyyn.
Uusi pitkä ja miettimiselle omistettu äänettömyys seurasi näitä teräviä kysymyksiä ja sattuvia vastauksia. Duncan näki intiaanin epäröivän. Täydentääkseen voittoansa hän aikoi juuri uudelleen luetella palkinnot, kun Magua teki merkitsevän eleen ja virkkoi:
"Riittää. Kettu on viisas päällikkö, ja kohta nähdään, mitä hän tekee.
Menkää ja pitäkää suunne kiinni. Kun Magua puhuu, on aika vastata."
Heyward, joka huomasi puhetoverinsa silmien tarkkaan suuntautuneen muuhun joukkoon, peräytyi nopeasti, jottei uskottaisi hänen solmineen joitakin epäilyttäviä sopimuksia johtajan kanssa. Magua läheni hevosia ja oli olevinaan kovin tyytyväinen kumppaniensa ahkeruuteen ja kekseliäisyyteen. Hän viittasi sitten Heywardia auttamaan sisaruksia satulaan, sillä hän alentui harvoin käyttämään englanninkieltä, paitsi jonkin erikoisen tärkeän seikan pakottamana.