— Alkuperäisen kartan käsialasta tiedämme tuon Ballin olleen sivistynyt mies, Rod jatkoi. Ja kaikesta päättäen kartta on hänen piirtämänsä. Kaikki kirjoitus on samaa käsialaa Langlois'n ja Planten nimikirjoituksia lukuunottamatta, ja niistä tuskin saisi selvääkään, ellei niitä olisi mainittu sopimuksen tekstissä. Osuimme luultavasti majassa oikeaan arvellessamme, että molemmat ranskalaiset olivat surmanneet englantilaisen saadakseen hänen osuutensa löydöstä. Eikö tämä kaikki tunnu luontevalta?
— Kyllä — tähän asti, Vabi vastasi. Nuo kolme miestä olivat löytäneet kultasuonen, riidelleet keskenään, sitten sopineet ja tehneet tämän välikirjan, ja sitten Ball murhattiin. Ranskalaiset lähtivät, kuten Mukoki arveli, vähän myöhemmin hankkimaan ruokavaroja ja ottivat mukaansa tuon sinun löytämäsi pukinnahkaisen pussin, joka oli täynnä kultarakeita. He pääsivät rotkon suussa olevalle majalle, missä joutuivat riitaan sopimuksen sisällöstä ja kartan omistamisesta, tappelivat ja surmasivat toisensa. Vanhoista pyssyistä ja muista esineistä voimme päätellä kaiken tämän tapahtuneen puoli vuosisataa sitten, ellei kauemminkin. Mutta…
Hän keskeytti taas ja vihelteli hiljaa.
— Missä se kolmas koski sitten on?
— Emmeköhän me jo viime talvena arvanneet oikein, Rod vastasi hieman tuohtuneena toverinsa epäuskoisuudesta. Käsialasta päätellen tuo Ball on ollut jonkin verran sivistynyt mies, ja kartassaan hän käytti jonkinlaista mittasuhdetta. Matka ensimmäisestä toiseen koskeen on vain puolet toisen ja kolmannen kosken välisestä etäisyydestä. Ja Mukoki löysi ensimmäisen kosken rotkosta viidenkymmenen mailin päässä mökiltä.
— Ja John Ballin tuohikarttaan tekemistä merkinnöistä päättelimme, että kolmas koski olisi suunnilleen kahden ja puolen sadan mailin päässä rotkon suulla olevasta vanhasta leirimökistämme, Vabigun lisäsi. Kuulostaahan tuo järkevältä.
— Se on järkevää! Rod väitti posket hehkuen. Rotkon suulta lähtien reitti on selvä kuin päivä. Me emme voi siitä erehtyä!
Mukoki oli ääneti kuunnellut poikien kinastelua, johon nyt vasta sanoi oman sanansa.
— Ensin täytyy pääsee taas rotkoon, hän murisi ja kohautti hartioitaan tarkoittaen, että heillä oli edessään melkoinen urakka.
Vabi työnsi kartan taskuunsa.