STOOL. Lapseni! Ainiseni! — — Ajatelkaapa! Hän on täällä! Hän on tullut!
KAIKKI. Kuka?
STOOL. Nuori Keikkanen!
KLAARA. Niin, lapseni, siinä olisi kohta toisenmoinen.
AINI. Mutta vaari-kulta, olettehan te jo luvannut minut toiselle ja — — —
STOOL. Lapseni! Se ei tosiaankaan ollut minun vikani. — (Jaakolle) No, menehän sinä pitämään huolta hevosista!
JAAKKO (mennessään). Minä saan kohta pitää huolta kaikesta meidän talossa.
(Pois).
STOOL (Ainille). Hän oli niin kärsimätön, ett'ei ehtinyt odottamaan minun vastaustanikaan.
AINI (aikoo mennä). Enkä minäkään tahdo odottaa häntä — minä olen myöskin kärsimätön.