JAAKKO. Mitä? Te voitte kävellä? — Te ette siis olekkaan — —? (Huutaa). Herra kap. — —
AINI. Vait! — Jos vaari saisi tämän tietää, niin — — —
SIRKKUNEN. Eikö hän antaisi mulle anteeksi?
JAAKKO (juosten ikkunan ääreen). Herra Keik — Keikkanen — — —!
SIRKKUNEN (seuraten häntä). Keikkanenko? Mitä näen! (Syösten takaisin). Keikkanen täällä?
JAAKKO. No, onko se niin ihmeellistä, että hän, joka on meidän nuori sulhanen — — —
SIRKKUNEN. Hänkö? — Haa, se petturi!
AINI. Tunnetteko hänet?
SIRKKUNEN. Tunnenko hänet? — Juuri hän tuon katalan ja peloittavan kertomuksen teistä ja teidän omaisistanne minulle kertoi. — Oi, sitä petturia! Hän aikoi itse — — —
AINI. Mahdotonta!