AINI. Vallan syyttä!
KEIKKANEN. Suokaahan — minulla on kyllin syytä olla hänelle kiitollinen.
AINI. Niin vaarilleko?
KEIKKANEN (kärsimätönnä). Niin, juuri vaarille — niin, niin! (Sivulle) Hänen "vaarinsa" saattaa pian minun hermoni pilalle! (Ääneen) Ollen varma siitä, että minusta pidätte — — —
AINI (nappaa kärpäsen ilmasta). Nuo ilkeät kärpäset!
KEIKKANEN (peräytyy hämmästyneenä). Niin armaalle ja sievälle naiselle — — —
AINI. Se on totta, se! —
KEIKKANEN. Mikä?
AINI. Minä sanoin vain — se on totta!
(Nappaa taasen kärpäsiä).