KLAARA. Tuo Sirkkunen — — — tuo inhoittava Sirkkunen!
STOOL. Taaskin hän? — Haa — se ilkivaltainen! Hänen pitää heti paikalla talostani pois!
AINI. Mutta, vaari-kulta, mitä hän on tehnyt sitten?
STOOL. Mitäkö hän on tehnyt? — Hän on — — — (Klaaralle) Mitä hän on tehnyt?
KLAARA. Voi, — hän murhaa meidät kaikki!
AINI. Mitenkä?
KLAARA. Hän on sen jo näyttänyt. Niin julmasti riisti hän vanhalta Mopelta kaikki sen kauniit, kiharaiset karvat!
AINI. Voi toki, Moppe-raukkaa.
KLAARA. Niinpä kyllä — ja Mopella kuin paitsi sitä on niin hirveä kihti!
AINI (sivulle). Voi sitä ajattelematonta! (Ääneen). Mummo, kuuleppas! Varmaankaan ei hän sitä pahassa aikeessa tehnyt. Ehkä hän vain — —