Oletteko koskaan kuullut puhuttavan pienestä Tammas Kehoe'stamme? Minä en ole kuvannut Tammasta yksinkertaisesti siitä syystä että hänen kuvaamisensa vaatii niin paljon mustetta ja sanavarastoa. Hän on reima poika, isänsä poika, joka oli mahtava metsämies menneinä aikoina. Tämä kuuluu kuin miltäkin ballaadilta, mutta sitä se ei ole, olen itse tehnyt sen.
Emme voi totuttaa Tammasta pois perinnäisistä rosvonvaistoistaan. Hän ampuu kananpoikia kaaripyssyllä ja pyydystää sikoja lassolla ja leikkii härkätaistelua lehmien kanssa — ja oi, on kovin hävittävä! Mutta hänen konnuutensa kruunu sattui tuntia ennen johtokunnan kokousta, kun meidän juuri piti olla niin puhtaita ja siistejä ja miellyttäviä.
Nähtävästi hän oli varastanut rotanloukun kaurasäiliöstä ja virittänyt sen puuvajaan, ja eilen aamulla hänen onnistui vangita kaunis suuri haisueläin.
Singapore ensinnä toi tiedon tapahtumasta. Se palasi taloon ja kieriskeli matoilla hurjasti katuen omaa osuuttaan jutussa. Sillä aikaa kun huomiomme oli kiintynyt Singiin, nylki Tammas toimellisena saaliinsa vajan yksinäisyydessä. Taljan hän kätki takkinsa alle, kuljetti sen mutkikkaita teitä läpi koko rakennuksen ja piilotti vuoteeseensa, josta ei luullut sen löytyvän. Sitten hän meni — määräysten mukaan — alakertaan olemaan apuna jäätelön hyydyttämisessä vieraille. Huomaatte että jätimme jäätelön pois ruokalistasta.
Siinä lyhyessä ajassa, joka oli jäljellä, panimme toimeen kaikki mahdolliset vastakiihoitukset. Noah (musta lämmitysmies) viritti valkeita sinne tänne pitkin pihaa. Kokki huojutteli savuavaa kahvipaahdinta läpi talon. Betsy pirskoitteli käytäviin ammoniakkia. Miss Snaith sievästi tiputteli orvokkivettä matoille. Minä lähetin hätäkutsun tohtorille, joka tuli ja sekoitti jättiläismäisen kloorikalkki-liuoksen. Mutta vieläkin, yli, alta ja läpi kaiken muun tuoksun, Tammaksen uhrin rauhaton haamu huusi kostoa.
Ensi kysymyksenä tuli kokouksessa esille, olisiko kaivettava kuoppa ja haudattava, ei ainoastaan Tammas, vaan koko päärakennus. Voitte nähdä kuinka hienosti minä esitin tuon kauhean tapauksen, kun kerron että Hon. Cy meni kotiin naureskellen hupaista juttua sensijaan että olisi murissut uuden johtajattaren kykenemättömyyttä käsittelemään poikia.
Kuten aina
S. MCBRIDE.
JOHN GRIER HOME,
Perjantaina, niin myös lauantaina.
Rakas Judy!
Singapore asuu vielä vaunuvajassa ja saa joka päivä karbolituoksuisen kylvyn Tammas Kehoelta. Toivon että jonakin päivänä kaukaisessa tulevaisuudessa lemmikkini kykenee palaamaan.