Patty hymyili. "Olen varma, että voin läpäistä, neiti Skelling. En usko, että voitte tehdä minulle sellaisen kysymyksen, johon en voi vastata. Mutta asia on niin, että kaikki on opittu tiistain jälkeen. Lääkäri toimi itsepetoksen vallassa lähettäessään minut sairaalaan, ja minä vietin aikani siellä opiskellen."
"Mutta neiti Wyatt, tämähän on aivan tavatonta. En tiedä, millaisen arvosanan minä Teille antaisin", mutisi neiti Skelling hämmennyksissään.
"Oh, merkitkää minulle nolla", sanoi Patty iloisesti. "Minulle se on aivan samantekevää, — osaan sen siksi hyvin, että selviän kyllä loppututkinnossa. Hyvästi. Olen pahoillani, että olen vaivannut Teitä." Ja hän sulki oven ja palasi ajatuksissaan kotiin.
"No, kuinka kävi?" kysyi Priscilla.
Patty naurahti ja alkoi hiljaa hymistä jotain runonpätkää.
"Mitä sinä siellä mutiset?" kysyi Priscilla.
"Muinaisenglantia", sanoi Patty istuutuen pulpettinsa ääreen ja ryhtyen lukemaan sitä, minkä hän oli jäänyt muista jälelle.
VIII LUKU.
Robertin kuolema.
Kello oli kymmenen illalla. Patty oli lukenut etiikan läksynsä jo kolmannen kerran läpi ymmärtämättä siitä sanaakaan, kun ovelle koputettiin ja palvelustyttö tuli ilmoittamaan: "Rouva Richards tahtoo puhutella neiti Wyatt'ia."