"Minä en ainakaan osaisi sitä."
"Enkä minä."
"Eikä kukaan muukaan", sanoi Patty.
"Me voimme reputtaa latinassa ja matematiikassa; mutta jos me reputamme vielä jossain muussa aineessa, niin olemme hukassa."
"Niin minäkin luulen", sanoi Patty.
"Ja minä olen hirveän heikko saksassa."
"Ja minä ranskassa."
"Ja minä kreikassa."
"Minä en tiedä mitään saksasta", sanoi Patty. "En ole opiskellut sitä koskaan. Mutta muistelen Priscillan sanoneen, että painetut tutkintopaperit eivät tulleet ajoissa ja Fräulein Scherin, jolla on hirveä käsiala, kirjoitti kysymykset taululle saksalaisilla kirjaimilla, joita oli aivan mahdoton lukea. Ranskassa oli luullakseni ensimäisenä kirjoitettava marseljeesi; siinä on seitsemän värssyä eikä kukaan ollut lukenut niitä ja marseljeesia te ette voi kirjoittaa valmistamatta. Mitä taas tulee kreikkaan, niin minä olen kertonut teille oman kokemukseni; olen varma, ettei mikään voi olla pahempi kuin se."
Kaikki kolme katsoivat nyt toisiinsa aivan toivottomina. "Nyt on enää englanti, terveysoppi ja raamatun historia jälellä."