"No, vähät siitä", sanoi Patty rauhoittaen; "eivät ne näytä niin hirveän pahoilta. Sinä voit koettaa kävellä nostamatta jalkojasi."
He tulivat näyttämölle, missä Georgie antoi viimeisiä ohjeitaan kulissien muuttajille. "Heti kun esirippu laskee ensimäisen näytöksen jälkeen, on tämä metsä muutettava salongiksi, mutta ei saa takoa mitään vasaralla. Jos teillä on jotain takomista, niin tehkää se silloin kun orkesteri soittaa. Miltä se näyttää?" kysyi hän huolestuneena kääntyen Pattyyn päin.
"Sangen somalta", sanoi Patty. "Minä tuskin tunnen sitä vanhastaan."
Metsäkulisseja oli käytetty jokaisessa ulkoilmakohtauksessa jo neljän viime vuoden aikana, ja olivat ne tavallisesti herättäneet tyytymättömyyden nurinaa katsomossa.
"Tulin juuri katsomaan, ovatko näyttelijät jo valmiit", sanoi Georgie.
"Kaikki ovat jo valmiit ja istuvat pukuhuoneessa saaden yksi toisensa perään ramppikuumeen. Mitä minä nyt teen?"
"Maltappas", sanoi Georgie katsoen kirjaansa. "Yhden tulee kuiskata, yhden olla miesten kanssa ja katsoa, että he hoitavat hyvin esiripun ja valaistuksen ja kahden on autettava pukujen muuttamisessa. Cynthian tulee vaihtaa ratsastuspuku tanssipukuun neljässä minuutissa. Minä luulen, että sinun olisi parasta auttaa häntä."
"Aivan niin kuin tahdot", sanoi Patty kohteliaasti. "Minä vaikka seison tuolilla tanssipuku ilmassa valmiina pudottamaan sen hänen päähänsä samassa kun hän ilmestyy. Onko täällä kaikki valmista? Mitä kello on?"
"Kyllä; kaikki on valmista ja kello on viisi minuuttia vailla kahdeksan. Voimme alkaa niin pian kuin katsomo on valmis."
He tirkistelivät katsomoon paksun samettiesiripun laskoksien lomasta. Siellä istui kahdeksansataa tyttöä keveissä juhlapuvuissa puhellen ja nauraen ja laulaen.