Rakas Setä Pitkäsääri!

Kuuluuko hyviin tapoihin, kun istuu raitiovaunussa, tuijottaa suoraan eteensä eikä nähdä ketään muuta?

Hyvin kaunis nainen hyvin kauniissa samettipuvussa astui raitiovaunuun tänään ja istui viisitoista minuuttia kasvot ihan ilmeettöminä ja tuiotti varoitukseen yleisölle. Minusta ei ole kohteliasta olla tietämättä kenestäkään muusta ikäänkuin itse olisi ainoa tärkeä henkilö paikalla. Joka tapauksessa siinä menettää paljon. Sillävälin kun hän oli vaipunut katsomaan tuota typerää varoitusta, minä tutkin koko vaununtäyttä mielenkiintoisia ihmisolentoja.

Mukanaseuraava kuva esiintyy tässä ensi kertaa. Se on kuin hämähäkki langan päässä, mutta se ei suinkaan esitä sitä, vaan minua, kun opettelen uimaan voimistelusalin uima-altaassa.

Opettaja kiinnittää nuoran vyöhöni renkaaseen ja ripustaa nuoran väkipyörään kattoon. Se olisi hyvä systeemi, jos vain voisi täydellisesti luottaa opettajansa rehellisyyteen. Mutta minä aina pelkään että hän laskee nuoran irti, ja niinpä kiinnitän toisen silmäni levottomana häneen ja toisella uin, ja mielenkiinto näin jakaantuneena en edisty siinä määrin kuin muuten edistyisin.

Hyvin epävakaista ilmaa on ollut viime aikoina. Satoi kun aloitin ja nyt paistaa aurinko. Sallie ja minä menemme ulos pelaamaan tennistä ja saamme niin ollen vapautta voimistelusta.

Viikkoa myöhemmin.

Minun olisi pitänyt lopettaa tämä kirje aikoja sitten, mutta sitä en ole tehnyt. Ethän suutu, Setä, ethän, vaikka en juuri ole säännöllinen? Minusta todellakin on hauska kirjoittaa sinulle, se antaa minulle sellaisen kunnianarvoisen tunteen, ikäänkuin minulla olisi perhettä. Tahtoisitko että kertoisin sinulle jotakin? Sinä et ole ainoa mies, jolle kirjoitan kirjeitä. On kaksi muutakin! Olen tänä talvena saanut kauniita pitkiä kirjeitä Master Jervieltä (päällekirjoitus on kirjoitettu koneella, niin ettei Julia voi tuntea käsialaa). Oletko koskaan kuullut mitään niin sopimatonta? Ja joka viikko tai suunnilleen saapuu hyvin tuhruinen epistola Princetonista, tavallisesti kirjoitettuna keltaiselle lehtiöpaperille. Joihin kaikkiin vastaan nopeasti kuin liikemies. Näet nyt — en ole niinkään erilainen kuin muut tytöt — saan kirjeitä minäkin.

Kerroinko että minut on valittu jäseneksi seniorien draamalliseen klubiin. Hyvin recherché yhdistys. Vain seitsemänkymmentä viisi jäsentä tuhannesta. Voinko mielestäsi johdonmukaisena sosialistina kuulua siihen?

Minkä luulet nykyään kiinnittävän huomiotani yhteiskuntaopissa? Minä kirjoitan (figurez vous!) ainetta Turvattomien Lasten huoltamisesta. Opettaja sekoitti aiheet ja jakoi ne umpimähkään, ja tämä lankesi minun osalleni. C'est drôle ca n'est-ce pas?