— Enpä sano vahvalle: hylkää heikko! vaan heikolle: käy omin jaloin, sillä olet yhtä vahva kuin vahvin, kun löydät tavan, jolta olet vahva.
— Uskolliset itsellenne kuolemaan saakka! Lyökää sitä, ken uskoanne vastaan uskaltaa henkensä, vaan matelijoista erotkaa käden iskutta, niin teette ihmisille hyvän, kun näytätte heille, miten köyhinä ollaan rohkeat, rohkeina vapaat, vapaina kärsivät ja iloiset ja rikkaat! Taistelu on taistelun arvoinen!
* * * * *
Niinpä kulkevat sävelet Santerinkin sielussa, ikuisesti nuoret, vaikkei hän niitä lauluin ja soinnuin virkkaa voi, hän, ken on vain karjapaimen. Hän ne vain tuntee, joka on itsekin nuori ollut, riemuinnut aikansa, vankaksi vanhaksi elänyt. Näinpä karjapaimen kiusastuneelle Alille virkkaa, sävelet tulkitsee:
— Uorolaa kammot! Lähde pois! Niin justiinsa sanon minä, vaikka minulta kahdeksan lastani riistettiin, yksin pankon tuhkassa iltoja vietän. Lähde pois, Ali. Itse mä poikasena kotoani lähdin.
* * * * *
Ja tuuli käy, aalloissa Kolma kuohuu, haukat viheltävät yli huoju vain honkain, sävelet kiitävät vesillä ja mailla.
PILARI KOLMASSA.
Ei ole mies pahasta tehty, ehkei aivan arvostansa.
Suomalainen sananlasku.