"Olisi sitten ollut syömistä".
Ja kun Malakias kuulee, että Poika oli astunut Helunaa, suuttuu hän yhä enemmän ja aikoo juosta vieraiden lehmien perästäkin. Mutta niiden kellot soivat jo kaukana.
"Kunhan pölöttää!" vastaa Juutas Käkriäinen Malakiakselle ja kieltää häntä menemästä. Sitten, hetken päästä, hän kehottaa esikoistaan ajamaan kotiin härkää, koska sillä on kotosalla töitä. Ja Ananiasta pyytää hän noutamaan hevosta ja rekeä, joilla se jauhosäkki kuljetetaan Vaskilahden metsästä.
Ananias lähtee, ja viimein lähtee Malakiaskin Pojan perästä.
Käkriäinen jää notkoon odottelemaan Ananiasta.
Malakias kulkee verkalleen koivikossa mutkittelevaa tietä, ruskean ja sarvettoman Pojan takana. Tullessaan sille kallioiden rinteelle, josta kuja-aita alkaa ja tie muuttuu aivan kapeaksi, toruu hän härkää:
"Mitäs sinä, Poika, vahinkoa tekemään! Kaksi markkaa vahinkoa, vissiinkin, Muikkusen Kustavan tähden. Sillä rahalla ostetaan jo paljon leipää… Vahinkoa se on, työtähän sen pitää Pojankin taloon jyllätä…"
Malakiaksen perästä hiipivät mökille Ester, pikku Repekka ja kissa.
Sekä väsynyt Hurja.
Putkinotkon lehmätkin ammuvat nyt viidakossa lähellä.
Kahdeskymmenestoinen luku