"Osaanpas minä", vastaa Topi, joka seisoo takaikkunan ääressä ja hommailee jotain nykeröin ja kuonaisin kourin. Hän pyydystelee ikkunan nurkkauksesta kärpäsiä, pistää niille tulitikunpätkiä takapuoleen ja koettaa ajaa niitä lentämään.
"Hihii!" hörähtää Topi nauruun, kun näkee, kuinka kaksi kärpästä kömpii ikkunanlautaa pitkin, tukinvedossa muka, ne hevoset: tulitikkuja vetävät. Mutta nyt lähtee suurin tukkimies lentoon, tikku vilahtaa ilmassa.
"Et osaa, et!" ärsyttää Sanelma. "Et osaa. Isämeitä, joka olet taivaassa … lähestulkoon…"
"Osaanpas", vastaa Topi.
Sanelma ärsyttää:
"Et osaa, et!"
"Isämeitä istu puussa", alkaa Topi vankasti ja verkalleen.
Silloin pieni ja musta Sanelma säkyttämään:
"Lampaan lapakko suussa, siankinkku sieraimissa, lähestyköön länget kaulaan, tapahtukoon tallin naulaan…"
"Ai, ai! Se on sitä…!" huudahtaa mummo. "Pois minun pitää tästä!
Parempi on vaikka … vaivaistalolla."