— Sekin passaa! huudahti Sakris. — Passaa … koska kerran Mimmistä Degeröhön on liian pitkä. Mennään soutelemaan. Minä olen tänä kesänä Nelman kanssa tottunut meren kanssa. Minä olen aivan kuin oikea merimies, en pelkää merta ollenkaan. Degerössä olisi kyllä juhannina liffatumpi … mutta en tahdo ketään kiusata: en pientäkään kreatyyriä minä tahdo kiusata. Soudetaan Kyläsaareen. Minä saan kyllä lainata paattia. Ja minä soudan. Olen aivan snooli soutamisen perään. Ja eväitä pitää ottaa mukaan.
Mimmi rypisteli kulmiaan happamen näköisenä. Miltei tiuskahtaen hän sanoi:
— Mennään sitten, ja otetaan koko viikon eväät mukaan.
— No eihän nyt … eihän nyt viikon! oikaisi Kukkelman. — Mutta mitäs nyt kello on?
Se oli jo puoli yksi.
Mimmi ratkoi kiireesti kukkia hatustaan ja Nelma ompeli niitä omaansa.
Sakriksen täytyi lähteä kylälle ostamaan eväitä.
Tuskin ennätti hän sitten paketteja kantaen takaisin kotiin, niin oli hänen tallusteltava Vanhaankaupunkiin pyytämään venhettä lainaksi siltä kalastajalta, jolta hän oli ennenkin sitä saanut. Tällä kertaa ei ollut vapaana muita kuin vanha ja lahonnut ruuhi. Olihan juhannusaatto. Ruuhen täytyi kelvata. Sakris souti sen lähemmäksi asuinkyläänsä, lahden pohjukkaan. Sitten käveli hän verkalleen kotiin.
Kotona tuppasi Mimmi Rumfelt parhaillaan jauhoa Nelman poskipäihin, nenään ja otsaan. Itse Mimmi oli jo maalattu … niin kuin pikkulan seinä. Sakrista harmitti hänen mammansa tuhraaminen … ja kamarin hyvistä hajuista sakea ilma samalla ärsytti häntä. Keinutuolissa hän nyt lepäsi … ja nautti sieraimin ja silmin hyvistä hajuista ja naisista, jotka pukeutuivat. Sitten piti hänen itsensäkin joutua. Kuvastimen edessä ajeli hän partansa ja suki hiuksiaan, tarkastaen huolellisesti kumpaakin poskeaan ja luoden itseensä välkkyviä silmäyksiä. Puhtaat kaulukset ja punajuovainen rusetti kaulaan.
Eikä hän huomannut kuvastimesta, kuinka Mimmi hänen selkänsä takana irvisteli ja näytti hänelle kieltään. Nyt työnsi Mimmi hänet siitä syrjään ja rupesi asettamaan hattua päähänsä.
Sitten lähdettiin. Mimmi antoi Sakrikselle eväskorin … ja ehdotti, että jätettäisiin harmonikka kotiin, vaikka se oli Kukkelmanilla jo sylissä.