Nyt hän tahtoo koiratarhan… Tahtoo olla hieno, olla koiramies.
Palsta joutui hänelle vasta viime syksystä, joten hän ei ole vielä ehtinyt pystyttää itselleen komeaa ja kiiltävää huvilaa.
Mutta koiratarhan tahtoo hän kohta: se on hänen päähänpistonsa.
Juuri tuonnoittain, ilmojen lämmitessä, tuli hän tänne Helsingistä. Asumaan täällä muutamia päiviä kerrallaan. Tänne syrjäiseen rantaan on hyvä tyhjentää meren saaristosta, tuolta oikealta, saapuvat moottorit, jotka tuovat pirtua.
Ja Helsinkiin pääsee täältä nopeasti … läheisessä huvilassa on puhelin, sillä voi tilata kiitävän auton.
Mikolla on vasta kaksi huonetta… Isompi niistä jo varustettu uljailla huonekaluilla. Siellä on sohvia, joiden kyljissä ammottavat tyhjät hyllyt kirjoja varten, välkkyvä peili ja uusi gramofoni. Pienempi kamari on järjestetty tilapäiseksi keittiöksi, jossa emännöitsee Mikon vanha täti, sisämaasta äskettäin tänne tuotu, vakava leski.
Viisi vuotta sitten oli Mikko ahkera metsämies… Silloin oli hänellä talo maaseudulla… Sitten hän sen möi … antoi rahojen hurrata… Ja hankki uutta rahaa. Nytkin rakastaa hän metsästystä… Ja koiria. Koirat ovat hauskoja. Ne ovat mielenkiintoisia… Niiden hoitaminen on jotakin erikoista.
Miksi ei Mikko voisi kerätä ja hoitaa koiria? Hän on kuullut mainittavan ihmisistä, jotka keräilevät maailmanmestarien maalauksia, jopa vähäpätöisempääkin: hankkivat innolla, hurmiolla, haltioitumisella ja kiihkolla esimerkiksi erilaisia tiukuja. Sellaista tekevät jotkut hassahtavat englantilaiset lordit. Vieläpä saattavat eräät heistä, jos eivät muuta lystikästä keksi, koota tulitikkulaatikoita … kymmeniätuhansia kappaleita … satojentuhansien markkojen arvosta, jokainen laatikko erilainen. Sellaista saavat englantilaiset aikaan! Hauskaa on rahakkailla… Mutta Mikko on nuori ja elämänhaluinen: hän tahtoo liikkua … metsästää..! Tahtoo itselleen koiria.
Nyt loikoo hän vielä eräällä sohvallaan ja nukkuu. Hänen uutimensa ovat vedetyt kaari-ikkunain eteen.
Vinttikoiranpentu alkoi äsken vinkua hänen sohvansa vieressä matollaan. Silloin hiipi täti, joka jumaloitsee sisarenpoikaansa, hiljaa sisään ja houkutteli penikan keittiöön.