Täti kysyy ihmetellen:
— Oletko sinä hänet kutsunut?
— No, suoraan sanoen … olen, vastaa nuori gulashi. — Se nyt … oli semmoinen hullutus. Tapahtui pieni sotku tuolla metsässä eilen. Mutta olkoon… Kuinka, joko hän nyt tuli? Sen veitikan piti tulla vasta viikon kuluttua. Hittoako hän nyt jo!
Täti katselee kummastellen sukulaiseensa ja kysyy:
— Onko hänet sitten pyydettävä sisään?
— Antaa tulla vaan, sanoo Mikko. — Odottakoon keittiössä … pian tästä joudun.
Sakris lasketaan keittiöön… Siellä koiranpentu alkaa häntä hurjasti haukkua: ei asetu vanhan tädin torastakaan. Sakrista rupeaa se räyskytys jo suututtamaan…
Mutta sitten astuukin Mikko Suomenvaara toisten luo … yllään pitkä ja komea aamunuttu ja kädessä koirapiiska. Sitä piiskaa on nyt penikan, jonka nimi on Heiluvei, totteleminen. Nöyrästi se istahtaa isäntänsä jalkain väliin.
— No … te tulitte jo tänään? huudahtaa Mikko Suomenvaara.
— Minä tulin, vastaa Sakris. — Mies ei koskaan petä lupaustaan! Ja minä olen jo katsellut paikan päälle, johon koirakartano pykätään… Tuonne kummulle…