— Niin, mutta … olihan puhe, että tulisitte vasta viikon kuluttua!
Sakris ällistelee. Hän mutisee jotain sellaista kuin:
— Jaa, jaa… Mutta minulle … se passasi juuri nyt. Ja niin kuin sanottu, minä olen jo katsellut paikan päälle… Ja minä tiedän, millä tavalla se on timrattava…
Sakris alkaa pitkästi selittää, kuinka koiratarha tehdään.
— Hyvä, hyvä, vastaa Mikko. — Mutta se ei käy nyt. Minun täytyy iltapuolella lähteä kaupunkiin.
Silloin Sakriksen silmät välkähtävät. Hän melkein tiuskahtaa:
— Niin … mutta minulla on jo työkalutkin mukana.
Hän lauhtuu vähän ja rohkaisee:
— Mitäs muuta kuin isketään kirves puihin. Niistä tulee pylväitä ja pilareita. Ja sitten lautoja väliin… Ja sitten…
Mikkoa huvittaa Sakris. Hän raapaisee korvallistaan … ja taipuu lopulta kuitenkin, sanoo: