Sekin kelpasi.
Ja mitä syömiseen tulee, tyytyisi Kukkelman vähään … aivan mihin hyvänsä. Niin, hän ei huolisikaan esimerkiksi lihaa… Sitä hän inhosi … oli vegetariaani. Hän ei tahtonut muuta kuin vähän puuroa tai velliä. Ja ruuasta, jos hän sen täältä saisi, voitaisiin alentaa urakkasummaa.
Sekin soveltui Mikolle.
Kuten sanottu, Kukkelman saisi aloittaa työnsä milloin huvitti … vaikkapa jo tänään.
Ja sitten tuli Mikolle kiire kaupunkiin. Hän lähti.
Sakris oli tyytyväinen, koska oli saanut hiukan vakinaisempaa työtä.
Ja mielessään hän ajatteli, että tyttöjen koti, tuo Pelastusarmeijan ylläpitämä, oli lähellä tätä huvilapaikkaa.
XI
Samaa päivää jatkuu.
Sakris on saanut kahvinsa ja vellinsä. Vaivaista velliä vain; mutta minkäpä Mikon maalaistäti voi: liharuuan, jota hän Sakrikselle kantoi, lykkäsi Sakris päristellen edestään kauemmaksi … ei hän sitä syönyt. Oli tämäkin työmies!