Oi armaani, oi armaani,
oi kallis armaani…
Keittiöstä alkaa silloin kuulua liikettä: hm, se vanha ja koukkuleukainen akka..!
Hänelle pitäisi kertoa tästä tapahtumasta. Mutta jos Sakris nyt menisi kertomaan, niin se … suuttuisi.
Mutta huomenna Sakris aikoo hänelle kertoa … nuoresta ja viattomasta immestään. Sakris nukahtaa viimein.
Ja huomenna hän herää siihen, että muori jyskyttää keittiön ovea, raottaa sitä ja ärähtää:
— No … mikäs nyt on … kello käy jo yhdeksättä!
— Kuinka? Onko kello jo kahdeksan? ällistelee kääpiö myhkyisenä kasana peittonsa alla, tukka riipuksissa lattialle asti.
— On se, vastaa muori. — Vai lieneekö mies sairas..? Ettekö jaksakaan tänään mennä työhön?
— Minäkö sairas? Minä olen terveempi kuin koskaan ennen! kehuu Sakris, ja hän aikoo kertoa muorille eilisiltaista ihmettään. Mutta sillä välin on muori jo sulkenut oven, sanoen:
— Tulkaahan kahville. Mikko-herrakin on kotona.