Matti Vahvaselkä pujahtaa naapukka kainalossa lähimpään hattukauppaan. Ostaa itselleen knallin … Kauniin hikinauhan alta loistaa sinistä kangasta… Sitten hän menee kaupasta … peljäten, että knalli putoaisi päästä. Karvahattu on piilossa hänen povellaan.
Sen uuden ja kriminnahkaisen naapukkansa heittää Matti sisään erään talon kellarinluukusta.
Knalli on oudostaan kylmä. Sillä Köpenhaminassa alkaakin sataa räntää!
Ja yhä enemmän tulee mereltä ilkeää sumua.
Ei Matti muutenkaan pidä tästä kaupungista. Kevytmieliseltä se tuntuu…
Siispä hän tahtoo jo Saksaan, paitsi järjestettyyn, niin siveydestäkin tunnettuun.
Sitä pääsyä hän viimein odottaa asemalla, odottaa kaksi pitkää tuntia. Ihmetellen parin virkailijan punaisia palttoita, ja huomaten nuo virkailijat lopulta asemapäälliköiksi … Punaisista palttoista olisi kerrottava Suomessa … sitten…
Nyt jälleen junassa…
Ei tietysti niinkuin makaisi sängyssä, sillä kolmannessa luokassa, kuten vaatimattoman on matkustettava, on paljon meluavia kulkijoita, paikoistaan huolenpitäviä. Mutta meneehän yö näin istuallaankin… Ja ehkä niitä menee lepäilemättä vielä päiviäkin … jos täytyy jatkaa taipaletta Saksaa etemmäksi, luomaan tulevaisuuttaan.
Nukutti Tanskasta Saksaan kuljettavissa lautoissa. Ja oli kylmä. Mutta kun lämpimikseen otti kahvia, sai sitä tuumanpaksuissa kupeissa. Nehän olivat kun mitkä hampuusien kupit! Ei … mokomissa kupeissa ei Suomessa tuotu kahvia edes hampuuseille! Ja itse sai täällä kantaa kahvinsa puhvetista. Entä sokeri! Sitä pantiin teevadille … kolme palaa! Kolme palaa sokeria! Ei sen enempää! Suomessa kokonainen sokerituusa. Kolme palaa sokeria…
Tulliasema jälleen. Siinä oli aikaa katsella ihmisiä. Saksassa hän nyt oli. Muudan hirveän iso ja punainen mies, tulliherroja, huvitti tovereitaan soittamalla suullaan ja nenällään kaikkia soittokapineita. Suu oli viulu, sieraimista lähti huilunsäveleitä, ja koko ruumis kumahti kuin rumpu. Merkillisiä veitikoita nämä preussilaiset, tavattomassa voimassaankin… Matti ihmetteli tällaista gemyytlisyyttä… Eikä tullistakaan ollut kovin suuria vaikeuksia.