Ehrnrooth, huomattavin tämänniminen osanottaja sotaan oli Kustaa Aadolf
Ehrnrooth, synt. 1779 Rantasalmella Savossa. Taisteli majurina Savon
jalkaväkirykmentissä ja haavoittui Oravaisissa. Rauhan tultua hän muutti
Suomeen, kohosi venäläisessä sotapalveluksessa kenraalimajuriksi ja
Suomen joukkojen osastonpäälliköksi; kuoli Loviisassa 1848.
Ehrnsvärd, t. Ehrensvärd, Augustin, Suomessa syntyneen everstin Juh. Jaakko Ehrensvärdin poika, synt. 1710 Vestmanlandissa ja on erittäin merkillinen Viaporin linnan rakentajana. Työn johto oli alusta alkaen hänen käsissään ja vaikka hän pari erää oli ollut poissa, toisen kerran ottamassa osaa Pommerin sotaan, toisen valtiollisista syistä vuosina 1766-70, johti hän sen jälkeen taasen työtä kuolemaansa asti, joka tapahtui v. 1772 Mynämäen pitäjässä. Kustaa III:n käskystä hän haudattiin Viaporissa.
Essen, Odert Reinhold von, synt. 1755 Hollolassa. Oli sodan alkaessa eversti ja Hämeen jääkäripataljoonan päällikkö; kunnostautui mm. Yppärin, Siikajoen ja Oravaisten taisteluissa, kuoli kenraalimajurina Porvoossa 1837. Hän oli, niinkuin häntä runossa kuvataan, vielä vanhuksenakin kiivas, mutta hyvänsuopa ja lämminsydäminen kunnon ukko.
Fahlander, Kustaa, synt. Ruotsissa 1764. Oli mukana vv:n 1788-90 sodassa ja seuraavassa sodassa Sandelsin prikaatin kykenevimpiä upseereja. Ylennettiin Pulkkilan taistelun jälkeen everstiksi. Hän oli Sandelsin lähin mies päällikkyydessä Virralla. V. 1809 hän vielä taisteli Pohjois-Ruotsissa. Korotettiin samana vuonna aatelisarvoon ja sai silloin nimen Edelstam; eli sitten Ruotsissa, oli maaherrana ja kuoli 1825. Hän oli urhea, jalomielinen ja tunnollinen mies.
Fieandt, Otto Henrik von, (lue: fon fiiant) synt. Ristiinassa Savossa 1762. Hänen luonteensa kuvailemiseksi runo kyllä riittää; kärkäs hänen kätensä tosiaankin kuuluu olleen ruoskaan tarttumaan, kun joku vain ei osannut puhua niinkuin piti. Sodan alkaessa hän oli Hämeen rykmentin majuri. Kesällä 1808 tämä omapäinen upseeri johti menestyksellisiä partioretkiä. Karstulassa hän kovan taistelun jälkeen joutui tappiolle ylivoimaista vihollista vastaan. Kuoli everstinä Viipurin pitäjässä 1823. Hänen Lappeenrannassa ("Lappehella" s. 51, vuonna 1741) kaatuneeksi mainittu esi-isänsä Juhana Henrik Fieandt (synt. 1683) oli ollut mukana monissa suuren pohjan sodan vaiheissa, mm. puolustanut sankarillisesti Kajaanin-linnaa. Fieandtin osastossa palveli myös hänen nuorempi veljensä luutnantti Yrjö Mauno v. F., synt. 1777, kuoli 1840.
Furumark, Juhana Henrik, synt. Suomessa 1770, taisteli Revonlahdella, nimitettiin everstiluutnantiksi, haavoittui Karstulassa ja otti 1809 osaa taisteluihin Ruotsin Länsipohjassa. Eli rauhan tultua everstinä Mikkelin pitäjässä ja kuoli 1835.
Gripenberg, Hannu Henrik, synt. Huittisissa Satakunnassa 1754, johti 1788-90 majurina osastoa Hämeen jalkaväessä. Vv:n 1808-09 sodassa hän kolmannen prikaatin (Hämeen rykmentin ym.) päällikkönä kunnostautui useissa taisteluissa; hän oli silloin eversti, myöhemmin kenraalimajuri. Tammik. 1809 hänelle Adlercreutzin ja Döbelnin ym. lähdettyä pois määrättiin raskas tehtävä olla armeijan ylipäällikkönä. Tällöin hän teki, pari päivää sen jälkeen kun talvella kestänyt aselepo oli loppunut, 25 p. maaliskuuta liian hätäisesti venäläisten päällikköjen kanssa Kainuun antautumissopimuksen, jonka mukaan suomalainen joukko jätti aseensa ja palasi kotipaikoilleen. Sen johdosta on Gripenbergiä syytetty taitamattomuudesta, vieläpä, tosin aiheetta, pelkuruudesta ja kavalluksestakin. Hänellä ei ollut pääjohtajan kykyä, mutta hänen tunnollisuuttaan ja urhoollisuuttaan ei voida epäillä. G. oleskeli sodan loputtua osaksi Suomessa, osaksi Tukholmassa ja kuoli siellä 1813.
Grönhagen, Juhana Aadolf, synt. Taivassalossa Varsinais-Suomessa 1753, oli Porin rykmentin majuri ja kuoli Mouhijärvellä Satakunnassa 1826.
Gyllenbögel, Antti, synt. Lempäälässä 1770, johti kesällä 1808 kapteenina vapaaehtoista suomalaista pataljoonaa ja taisteli myöhemmin Döbelnin alaisena Juuttaalla. Hän eli everstiluutnanttina Porin seuduilla, kuoli 1852.
Hatelmaa, Hattelma eli Hattelmala, harju Hämeenlinnan eteläpuolella; kulkee pitkin Vanajan vesijakson lounaisrantaa.