Möttönen eli Isomöttölä, kylä Karstulassa, toista peninkulmaa kirkosta pohjoiseen päin.

Narvan luona Inkerinmaalla voittivat Ruotsalaiset ja Suomalaiset kuningas Kaarle XII:n johdolla v. 1700 loistavan voiton monin kerroin lukuisamman venäläisen sotajoukon yli.

Nordensvan, Sakari, synt. 1767, oli kapteeni, haavoittui Karstulassa pahasti käsivarteen, palasi Suomeen takaisin majurin arvoisena ja kuoli Hausjärvellä 1823.

Näsijärvi; Runeberg asui ylioppilaana, loppuvuodesta 1825, kotiopettajana kapteeni Enehjelmin perheessä Ritoniemen talossa Ruoveden kirkonkylässä, ihanassa paikassa Näsijärven seudulla. Siinä pitäjässä hän tutustui useaan soturivanhukseen. Ks. Stool.

Oravaisten kirkko Etelä-Pohjanmaalla on meren rannalla melkein puolivälissä Vaasan ja Uus-Kaarlepyyn välimatkalla. Sen eteläpuolella tapahtui 14 p. syysk. 1808 viimeinen suuri, ratkaiseva tappelu koko sodassa, jossa Suomalainen sotajoukko 14:n tunnin verisen ottelun perästä joutui kokonaan tappiolle. Jo olivat Ruotsalaiset (joita oli tässä paikassa muassa muutamia rykmenttejä kenraalimajuri Vegesackin johdolla) ja Suomalaiset torjuneet muutamia vihollisten hyökkäyksiä; vihdoin rupesivat he ajamaan ahdistajia takaa, ja tunkeusivat voitollisesti eteenpäin pari virstaa. Mutta silloin sai Kamensky vereksiä apujoukkoja, uusi taistelu syttyi; ruotsalais-suomalaiset soturit olivat peräti väsyneet pitkällisistä ponnistuksistaan eivätkä jaksaneet enää pysyä koossa; he peräytyivät, joutuivat epäjärjestykseen, heidän rintamansa murrettiin ja hajoitettiin. Yön saapuva pimeys lopetti verenvuodatuksen ja esti vihollisia pahemmin ahdistamasta.

Palmfelt, Aukusti Fredrik, synt. Mikkelissä 1767, johti everstinä Siikajoella yhtä prikaatia. V. 1809, kun tuo epäedullinen Kainuun sovinto tehtiin, oli hän Gripenbergin yliajutantti. Siinä tilassa hän käyttäytyi suorastaan konnamaisesti; hän ei ainoastaan kehottanut kaikin mokomin G:iä hätäiseen pakkosovintoon suostumaan, vaan petti keskustelemisissa röyhkeästi G:iä. Sittemmin tuli Palmfelt Suomessa senaattoriksi, kuoli 1814.

Partala, kylä Iisalmessa, noin virstan päässä Virran sillasta pohjoiseen.

Perho, siihen aikaan kappeli Etelä-Pohjanmaalla, Karstulasta luoteispohjaan päin viidettä peninkulmaa.

Piper, Kaarle Klaus, synt. 1770, oli v. 1808 everstin arvoinen, ja kapteeniluutnantti henkivartiossa, nousi sitten yli-kamarijunkariksi y.m.; kuoli 1850.

Porin urhot, Porilaisten marssi. Porilaisten päällikkönä oli Döbeln. Todisteena heidän tunnustetusta sotamaineestaan kerrotaan esim., että Lapuan päivänä Savon jääkärit olivat koko aamupäivän kulkeneet armeijan etunenässä, yhä taistellen peräytyviä Venäläisiä vastaan, niin pyysivät Porilaiset hekin vuorostaan saada käydä siihen sijaan; mutta Savolaiset vastasivat: "Porilaisten urhoollisuus on tunnettu; mutta me tahdomme osoittautua heidän vertaisikseen". Iltapäivällä saivat sitten Porilaisetkin näyttää kuntoaan ja tehdä vaarallisen pääryntäyksen kirkonkylässä seisovia Venäläisiä vastaan.