Rajevski, Nikolai Nikolajevitsh, kenraalimajuri, sittemmin ratsuväen kenraali, synt. 1771, oli kesän alussa 1808, toukokuusta heinäkuuhun, Venäläisten pääjoukon johtaja. Hän oli yksinkertainen, vakava ja kunnioitusta herättävä soturi. Leipzigin tappelussa hän haavoitettiin. Kuoli 1829. Kuoli 1829.
Ramsay (lue ramse) veljekset, kaksi nuorta etevää upseeria, jotka kaatuivat Suomen sodassa melkein samaan aikaan, vaikka eri paikoissa. Antero Vilho, synt. 1777, oli voittanut arvon muun muassa eräällä kirjoituksella sotatieteessä ja oli jo majurina, kun hän 20 p. kesäk. 1808 Vegesackin yliajutanttina kaatui Lemulla; Kaarle Kustaa, synt. 1783, oli luutnantin arvoinen ja palveli sodassa toisen prikaatin ajutanttina sekä sai kuolinhaavan Lapualla 14 p. heinäk.; Siikajoella he olivat kumpikin läsnä ja kumpikin muassa ryntäyksessä tappelun lopussa. Heidän äitinsä Sofia Loviisa R. asui sittemmin Espoon kartanossa Uudellamaalla, jossa siis "Matkamiehen näky" tapahtuu.
Rantsila (Frantsila), silloin kappeli Siikajoen varrella, noin neljä peninkulmaa yläpuolella Revonlahtea. Cronstedtin joukko piti siinä leiriä juuri Siikajoen taistelun jälkeen. Muutamia päiviä jäljemmin hyökkäsi Cronstedtin joukko Venäläisten päälle Revonlahdella ja sai siellä voiton, jossa tilaisuudessa kaikki "Sotamarskissa" mainitut upseerit itseään kunnostivat.
Reiher, Kaarle Juhana, synt. Savossa 1781, luutnantti tai vänrikki, mainitaan miehuudestaan Karstulassa, sai Ruotsin sotapalveluksesta eronsa majurina ja kuoli Sulkavan pitäjässä 1846.
Revonlahti, kappelikirkko Siikajoen varrella, lähes kaksi peninkulmaa
Siikajoen kirkolta. Sen luona löi everstin, kreivi Cronstedtin osasto
Venäläiset 27 p. huhtik. 1808.
Ristiinan pitäjä Mikkelin läänissä, Fieandtin ja Dunckerin syntymäpaikka.
Ruonan silta, Ruonan kylän vieressä Kuortaneella. Siinä ahdisti Kamensky 1 p. syysk. 1808 kovasti Adlercreutzin johtamaa suomalaista sotajoukkoa, joka urhoollisesti torjui kaikki Venäläisten hyökkäykset. Yöllä vetäytyi Adlercreutz kuitenkin pois, peräytyen Salmelle.
Ruotsinsalmi, nykyisen Kotkan edustalla, on tunnettu kahdesta verisestä meritaistelusta, 24 p. elok. 1789 ja 9-10 p. heinäk. 1790. Edellinen päättyi Ruotsalaisten tappioksi, mutta jälkimäistä pidettiin loistavimpana voittona, minkä ruotsalaiset aseet olivat saavuttaneet Narvan tappion jälkeen. Siinä kunnosti itseään etenkin Kaarle Olavi Cronstedt, joka sittemmin 1808 oli Viaporin päällikkönä.
Röikön torppa Alavudella, aivan lähellä tai keskellä sitä paikkaa, jossa 17. elok. taisteltiin, on Röikön talo, mitään Röikön torppaa ei tätä nykyä näillä paikoin löytyne.
"Salmen sadat lahdelmat"; nuo avarat vedet, jotka ulottuvat Lappeenrannasta Mikkeliin asti ja Savonlinnaan päin, sekä vielä Savonlinnan ohitse aina Joroisiin saakka, ovat niin monilahtiset ja monisaariset, ett'ei voi määrätäkään, missä varsinainen Saimaan järvi loppuu ja toiset vähemmät järvet alkavat.