Margareetan kamari.
MARGAREETA (yksin rukin ääressä).
Pois riemu jäi,
Ja syömmen' on
Niin raskas vaan
Ja rauhaton.
Kun poiss' on hän,
Mun elämän'
Yö kolkko on
Ja toivoton.
Mun pääni on
Kuin houreissaan,
Miel' outo on
Ja suunniltaan.
Pois riemu jäi,
Ja syömmen on
Niin raskas vaan
Ja rauhaton.
Hänt' ikkunasta
Tähtäilen,
Hänt' ulkon' etsii
Askelein.
Sit' astuntaa!
Vars' uljas on,
Hymy huulillaan,
Puhe verraton!
Mi viehätys
On katseissaan!
Oi kättelysi
Ja ah suudelmaa!
Pois riemu jäi,
Ja syömmen' on
Niin raskas vaan
Ja rauhaton.