MARIA. Me lähdemme. Veli! Veli!
GÖTZ. Vie' hänet turvaan, ja sitten muista minua!
SICKINGEN. En minä henno hänen vuoteellensa ruveta, ennenkuin tiedän, että te olette vapaana kaikesta vaarasta.
GÖTZ. Sisko — rakas sisko! (Suutelee).
SICKINGEN. Pois, pois täältä!
GÖTZ. Vielä yks' silmänräpäys. — Minä näen teitä toiste. Lohduttakaa itseänne! Me vielä nähdään toisemme toiste.
(Sickingen ja Maria pois).
Minä pakoitin hänet lähtemään, ja nyt, kun hän meni, tahtoisinpa sittenkin pitää hänen täällä. Elisabeth, sinä jäät minun luokseni!
ELISABETH. Hamaan kuoloon! (Elisabeth pois).
GÖTZ. Ketä Jumala ei unhota, sille hän antaa semmoisen vaimon!