FRANS. Minut uhrata! Minun rakas herrani!
ADELHEID. Mene pois minun silmistäni!
FRANS. Armollinen rouva!
ADELHEID. Mene, ilmoita minun salaisuuteni sille rakkaalle herrallesi!
Minä olin hullu, kun erhetyin uskomaan sinut siksi, jota sinä et ole.
FRANS. Rakas, armollinen rouva, te tiedätte, että minä rakastan teitä.
ADELHEID. Ja sinä olit minun ystäväni, niin lähellä minun sydäntäni.
Mene, kielasta ja petä minut!
FRANS. Ennen minä raskisin riistää sydämen pois rinnastani! Antakaa anteeksi, armollinen rouva! Minun sydämeni on kovin täysi, minun aistimeni ei jaksa kestää tätä.
ADELHEID. Rakas, lämmin poika!
(Tarttuu häneen käsistä ja vetää hänet puoleensa; heidän suukkosensa yhtyvät, Frans itkien lankeaa Adelheidin kaulaan).
Laske minut!