ARKAS.
Lie oikeata työnsä arvo tietää.
IPHIGENEIA.
Mut moitittavaa niitä laskea.
ARKAS. Myös halveksua tosi-arvollista kuin valhe-arvoin suotta suurennella! Mua usko, kuule sanaa miehen, joka sinulle uskollinen, altis on: jos kuningas sun kanssas tänään haastaa, tee helpoks hälle sana aikomansa.
IPHIGENEIA. Jokaista säikyn sanaas hyvää; usein sen vaatimukset vaivoin vältin vaan.
ARKAS. Sa mieti, mitä teet, mik' on sun hyötys On kuninkaalta poika kuollut. Hän harvoille enää huoliansa haastaa eik' enempää kuin ennen heillekään. Jokaisen ylimyksen poikaa katsoo kateena valtansa hän seuraajaksi; hän pelkää ikää avutonta tai varhaista kuolemaa ja kapinaakin. Puheess' ei ole ponsi Skyytin miehen, vähimmin valtiaamme. Hän, mi tekoon ja käskyvaltaan vain on tottunut, ei taida kaukaa eikä vitkaan johtaa sanoja, hienosti päämäärän mukaan. Hänt' älä vaikeuta pitkin kielloin tai tahallisin väärin-ymmärryksin. Alttiisti hälle puolitiehen tule!
IPHIGENEIA.
Pitäiskö jouduttaa mun vaaraa omaa?
ARKAS.
Sa vaaraksesko kosintansa sanot?
IPHIGENEIA.
Se mulle kaikista on hirmuisin.
ARKAS.
Suo hänen lemmelleen vaiti luottamus!
IPHIGENEIA.
Kun sieluni hän pelvost' ensin päästää.