XIX.
Hääväkeä asetetaan ruualle.
Yljän seurue:
Elä kanna kaakkujasi
Pilaeli piirajasi
En minä tullut syömistä varten
Enkä juossut juomista varten,
Tulin aineeni aviksi
Vähä vellon vierilliseks'.
Lankoiseni lintuiseni
Langot linnukaisueni
Kaikki on pesty puhtaaksi
Lusikat lumen palasiksi
Lauat lahti valkiaksi
Kynnykset kyyhkeän alaiset.
On käynyt käkö tuvassa
Vierryt virppi permannolla
Kuiskannut kuusi pihassa
Tuutikko toisessa käessä.
— Ei käynyt käkö tuvassa
Eikä vierryt virppi permannolla.
Vierit virpit vellon naiset.
XX.
Syönnin jälkeen:
Aitumala langolleni
Pomosiba kullalleni
Syöttämästä, juottamasta
Päälle paljo palvomasta
Kyllin syötiin, kyllin juotiin,
Kyllin kylliltä piteli.
En kraaksutellut kovita
Enkä paukutellut palanneita
Piirakat reen pituiset
Leivät saijan saarnalliset
Oluet meen makuiset.
Kyll' on minun lankoiseni
Kyll' on minun lintuiseni
Kyll' on huolta huolitellut
Kyll' on murrellu muretta
Tämän tunnin tarpeheksi
Tämän kuuron kunniaksi
Kyll' on minun lankoiseni
Kyll' on minun lintuiseni
Kyll' on huolta huolitellut
Aret on käynyt atran kans'
Pyhät on käynyt pyssyn kans'.
Aret on pyytänyt ahvenia
Pyhät pyytänyt pyyn lihoja.
Mitä on lohta Laukahassa
Mitä on vimpaa meressä?
Suuret hauet kulta suomut
Kaik' oli langon lauan päällä.
Viel' on orrelle ravattu.
Ees' oli ehinen lauta
Takan' oli tammen lauta.
Kyll' oon käynyt pulmissa monissa
Käynyt saassa saajuessa,
En oo syönyt niitä syömisiä
Enkä juonut niitä juomisia
Mitä näissä lankuessa.
XXI.
Morsianparia kehutaan:
Olkoon kiitetty Jumala
Tänätty totinen Luoja
Jo sain kaksi kasvanutta
Yhtä pitkät, yhtä suuret
Yhtä muotoiset molemmat
Yhteen käyvät silmän rypsyt
Vierööt poset verevät.
Jos on naista minneessä,
Kyll' on miestä vellossa.
Viel' on velloni pitempi
Vielä on päätä korkeampi.
Kerjäläiset käyvät kieltä
Santit saatteli sanoja
Sanottiin velvyttäni
Ei sanottu saavan naista.
Sai naisen naapurista,
Otti naisen omilta mailta.
Yksi ounapuu oli kylässä,
Yksi oksa ounapuussa,
Yksi oksassa omena.
Sekin sillalle putosi
Vieri sillalta veteen.
Senkin otti velvyeni
Sen tapasi tammieni.
Oto toto velvyeni
Laha lähen kottii
Laha mie juttelen ennellesi
Sanon saunan tuojallesi
Vieraat otit omakses
Omat heitit vieraaksi
Sisos siirtelit sivulle
Vellon naiset vierastasi.
Elä huoli velvyeni
Sen on suutinut suuri Luoja
Laatinut hyvä Jumala
Pojan naija morsianta
Tytön mennä miehelään.
Teille tyhjä, meille tyhjä
Tyhjä tytön sihaan
Tyhjä tytön tyyvittäjälle
Lapsen laakitellulle.
Kuin katson neijon kantajaa
Kuin hulkkuu syän piossa
Kaksi kättä kainalossa
Aina on vesisin silmin.
Ai hullua tytön isää!
Toista hullua tytön emää
Kuin antavat käskyn käestä
Antoi orjan ovesta.
Ketä nouset käskemään?
Käsket kahta kämmentä
Niinkuin käärimäisyttäni,
Lähettele jalkoja
Niinkuin lemmiteltyjäni,
Ojentele olkapäitä
Niinkuin ottamaisuttani —
Kun tulee suvi suloinen
Tulee hellä heinä-aika
Kallis kauran leikkoo-aika.
Isä mies isyjen poika
Päämies päivetty kypärä!
Laha kyselen kannattelen
Onko sanassa tehny
Kättä lyyessä kädellä
Saaha isälle tytön sihaan
Kihlakunta kirveitä
Valtakunta valjaita,
Mit' itse metsään menööt
Mit' itse metsästä kotiin tuloot
Sylen puita mennessä leikkaa
Tois on tullessa sahaavat
Emälle tytön sihaan
Vakan täysi vaapukoita
Seulan täysi siestareja
Saaha pankit paasi pohjat
Saaha kultainen korenta
Minet itse kaatuu kaivotielle
Kaivolta itse tupaan?
Neitsyeni neitsykkeni
Elä ole pahoilla mielin
Elä oo surkein syämmin
Ei pannut siun isäsi
Ei pannut sinun emäsi
Ei pannut pakenialle.
Panit vanhalle talon pojalle
Kyntömiehelle kypenelle.
Kyntömies on vellyeni
Mutajalka muurameni.
Kyllä meijän vellollamme
Ompi maita kynnettynä
Kyll' on siementä selitetty
Pellolle viritelty
Ääret vieret vehnämaita.
— Neitsyeni neitsekkoni
Elä oo pahoilla mielin
Elä surkeen syämmin
Ei pannut sinun isäsi
Eikä pannut sinun emäsi
Ei pannut pakenevalle
Panivat kun kannalle kapustan
Niinkuin naatin nauriille.
Tuntoo, velvyeni tuntoo
Tupaa tehdä, tallii salvoo
Pannoo pangille vannetta
Pyrryttelee lypsikölle.
Neitsyeni neitsikkoni
Elä käy kengättä kujalla
Kapsikatta kaivotiellä.
XXII.
Morsiamen suku:
Sisarueni N. N. (nimi)!
Olit yksi, maksoit kaksi
Seisot seitsemän sihassa
Olitko kuu kotosi päällä
Päivyt päällä tanhuvasi.
Kun astut jalan tupahan
Kynnys eessä kynehtii.
Ku astut laavitsalle
Niin lauta eessä lainehtii.
Se oli ilmutta ijässä
Se oli polvutta parasta,
Mi ikä isän kotona
Polvut mamman polven luona,
Kylä ei kuullut kurjuttasi
Vanhemmat valeuttasi.
Toisin toisessa talossa
Toisin vieraat veräjät
Toisin ukset ulvahteloo.
(N. N.) sisarueni!
Kuhun jätät vanhan emän
Vanhan mamman vaaleasi,
Kevät kankaan kutojaksi
Hienon pirran pirkuttajaks'.