Kuka laivan kuljettaja? kenpä aluksen isäntä?
Tähän vastattiin:
Laakko laivan kuljettaja itse aluksen isäntä. Perämies on Pertin Pekko, merimiehet Miettiläiset, Kunttu kokkina keralla Runttu ruuan laittajana.
Vihdoin kysyi Tolja:
Mitä maksaa meren kukka, kuta Samponen sorea?
Tähän Martti vastasi toisten kanssa:
Kaksi kattilan rania, kolme lehmän kompsukkata, viisi Viipurin rahoa, kuusi kultatynnyriä.
Tolja käveli laivan ympäri, tarkasteli sitä joka taholta ja lauloi kävellessään:
Kyll on pursi purjeinensa sorea kun Suomen sorsa. Sen on kaula kaarellansa niin kuin neidon kenokaula. Sen on laidat laadullansa kupuva kuin taivaan kaari. Mastot ovat muhkeammat, korven kuusta korkeammat. Hinta vain on hiukan kallis, makso suuri suoritella. Jos mä ostaisin orosen tahi viljaa aitallisen: pian ois syöty saatu riista, ajettu hyvä hevonen, vaan kun ostan oivapurren, lunastan sorean Sammon, sillä saanen mä satoja, tuon kotia tuhansia. Hauska on elellä merellä, ulapalla aukealla: siell ei sänki säärtä lyötä, savu silmiä sokaise, eikä viedä viertämähän, panna ei palon tekohon.
Näyttäen kepillään liedellä olevia patoja sanoi Tolja Martille: