— Niinhän meidän herra rovasti arvelikin, että Niemelän Kaisa se epäilemättä tulee ensimmäiseksi.
Kaisa punastui kuullessaan rouvan puheen eikä virkkanut mitään.
Kun Kaisa seuraavana lauantaina tuli kotiin, oli kotoväellä monenlaisia kysymyksiä rippikoulun menosta ja siitä miten lapset osasivat vastailla ymmärryksen perästä, ja Kaisalla taas oli kyllin selittelemistä. Muun muassa hän kertoi, että kun kirkkoherra — niin kutsuttiin kappalaista — selitti että valat ovat kolmenlaiset: virkavala, todistusvala ja puhdistusvala, niin eräs tyttö, joka ei malttanut kuunnella kirkkoherran selitystä, vastasi:
— Valat ovat kolmenlaiset: Sortavala, Sulkavala ja Kirjavala.
Tämä tietysti herätti naurua sekä rippikoulussa kuin myöskin Niemelän perheessä.
Kaksi viikkoa rippikoulua jälkeen laskettiin lapset kotiin ja ilmoitettiin kutka tulevat pääsemään ripille. Ne lapset, jotka eivät ripille päässeet, itkivät ja porasivat. Heidän vanhempansa syyttivät joko lapsiansa laiskuudesta tahi kirkkoherraa vääryyden teosta, kun hän toisia laskee ripille ja toisia jättää; mutta itseään ei kukaan syyttänyt, ettei ole lapsiaan opettanut lukemaan.
Seuraavana sunnuntaina ilmoitettiin saarnastuolissa että rippikoululapset otetaan Herran ehtoolliselle pyhän kolminaisuuden sunnuntaina ja jokaisen asianomaisen pitää saapua kirkkoon lauantai-iltapuolella.
Perjantain iltana ennen kolminaisuuden sunnuntaita lämmitettiin
Niemelässä sauna. Muun perheen kylvettyä jäi Kaisa äitinsä käskystä
Helka-ämmän kanssa saunaan kahden kesken. Helka-ämmä kutsui Kaisan
saunan lautasille, otti vastan, ripsi sille vettä, alkoi kylvettää
Kaisaa ympäri ruumiin ja rukoili:
Luopas Luoja luotuhuni, älä mielisuotuhuni; luotu luoksensa vetävi, mielisuotu surmoavi.
Tuo Jumala tuota miestä jonka sormukset sopisi, jonka kihlat kelpoaisi; joka naida nappajaisi, kotihinsa koppajaisi, jok ei veisi viertämähän, panisi palon tekohon.