Siihen loppui nuhteleminen. Sitten pakinoitiin minkä mitäkin ja välistä huhuiltiin ja kuunneltiin lehmien kelloja.
Illansuussa ajettiin karja kotiin. Kotimäen rinteellä tulivat kylän pojat vastaan katsomaan oliko paimenilla marjoja. Muutamilla oli vähän ja niistä he antoivat pojille.
Eräänä päivänä, kun Niemelän heinäväki oli kotiniityllä heinää lyömässä (niittämässä), sattui Sohvi löytämään mehiläispesän eräästä mättäästä. Hän ilmoitti heti löytönsä toisille heinän tekijöille. Kun Mari-täti sai sen kuulla, hän sanoi:
— Älkää pöyhöttäkö mehiläispesää, ennen kuin minä joudun lumoamaan mehiläiset, muuten ne purevat teidät.
Sen sanottuaan hän tuli ja kiersi viikatteella yhdeksän kertaa mehiläispesän ympäri ja loitsi:
Mehiläinen mesilintu, simasiipi, suu hunaja, joka kukissa kuherrat, heinän päissä heiluelet: anna mulle antimesi pesästäsi pienoisesta. Älä nyt nouse korkealle, älä polvia ylemmä. Tunge turpehen nenäsi, paina pääsi mättähäsen. Pure puuta, pure maata, pistä pieniä kiviä, älä ihmisen ihoa, hipeätä hievahuta! Heitä viitahan vihasi, haon alle haikeasi, kanervahan katkerasi, korpehen kovat panosi, suomutahan muut mujusi, kaskeksehen kannuksesi. Jos on tahtoa tapella, aikomusta ammuskella: tokkiloikaa toisianne, kihlajakaa keskenänne; vaan ei vaivaista minua, emon kantamaa kavetta, äidin tuomoa tytärtä.
Sitten Mari-täti kohotti viikatteella mätästä ja veti sieltä esille mehiläispesän. Mehiläisistä joku lensi pois, vaan useimmat jäivät pesäpaikalleen surajamaan. Saaliinsa Mari-täti vei ladon luokse, jonne koko heinäväki kokoontui. Mari-täti jakeli naisille ja pojille hunajaleipää ja mesikannusia sikäli kuin niitä ylettyi. Suurella halulla niitä nautittiin ja ihmeteltiin Mari-tädin taitoa, joka osasi niin lumota mehiläiset, etteivät ne purreet, vaikka heiltä pesä pois otettiin.
Talkoot
Sisältö: Niemeläisten lähtö talkooseen. Talkooväen tulo
Lippolaan. Juhanan huone. Kuhilaan teko ja sen loitsiminen.
Metsähalmeen leikkuu. Päivällinen. Nälän karkoittaminen.
Talkoonjuonti. Voimain koetus. Talkoosta lähtö. Keskustelua.
Eräänä perjantaina rukiinleikkuun aikana sanoi Niemelän lautamies murkinaa syödessään perheellensä: