— Mitä kuuluu? kysyi joku pojista.
Takaa tulee, eestä löyhöttää, se rakkauden sydämestä pöyhöttää,
vastasi toinen puhemies.
Sitten puhemies tarjoili nuuskaa rahvaalle sanoen:
Pankaa hienoa hanaa
ja puhukaa makiaa sanaa.
— Ottakaa nuuskaa, ottakaa nuuskaa ja haastakaa naimisia, kehotti
Mäkelän emäntä.
Naiset ottivat nuuskaa, pistivät sieraimiinsa, iskivät aivaita ja lukivat niitä. Jos aivaat yhtyivät parittain, niin sitten muka naimiskaupat onnistuvat, vaan jos ei niin satu, purkeutuvat kaupat.
— Me tarjoamme, tyttö, sulle sormusta: jos tällainen mies sinulle kelpaa ja aiot hänelle tulla, niin ota sormus, jos ei, niin älä ota, sanoi puhemies Matin tarjotessa sormusta Kaisalle.
— Ei asia ole niin, vaan sulhasen pitää ensimmäinen sormus panna morsiamen sormeen, jos on aivinki tyttöä morsiamekseen ottaa, se on vanha tapa, ja sitten vasta toista sormusta tarjotessa on morsiamen se otettava, jos on mieli naimisiin mennä, selitti Mäkelän emäntä.
— Mutta minun muistaakseni se on vanha tapa, että morsian ottaa ensimmäisen sormuksen ja toisen sulhanen panee morsiamen sormeen, virkkoi puhemies.