SILLA. Kiitos, Aabel! Se ajatus oli Jehovalta. Nyt on suhteemme täysin selvä.
KAIN. Selvä —? Emmehän, Jehova paratkoon, toki lampaita liene!
AADA. Kain! — Mustat veret kohoovat ohimoillesi!
(Äänettömyys.)
KAIN. Totta, totta! — Miksi suotta intoilla.
(Veistelee. Pitkähkö äänettömyys.)
AADA. Mutta kuulehan, Kain! Mitä sinä tuosta veistelet? Jousenkaartako?
KAIN. Pitäisikö sekin sanoa?
AADA. Pitäisi.
KAIN. No, kaartapa tietenkin.