(Haaveillen.)
Se on vielä niin kaukana ja korkealla. En ole edes varma jaksaako kaareni lennättää nuolta niin ylös.
AADA. Kummallista! Eikö se laskeu alemma?
KAIN. Ei! (Asettaa kaaren tähtäysasentoon). Vaan ampujan täytyy ylemmä!
(Äänettömyys. Itsekseen:)
Kun se on tehty, paljo mahdotonta on sitten mahdollista.
AABEL. Puheesi tuntuu niin oudolta ja kummalliselta. Kunhan ei tuohon eriskummaiseen lintuusi olisi kätketty joku kiusaajan paula, joku uusi onnettomuus.
SILLA. Niinkö, Aabel? — Jehova olkoon meille armollinen!
KAIN. Ja te tiedätte sen? Olette kai nähneet kiusaajan?
AABEL. Emme, vaan seuraukset.