MUSTASUKKA. Palvelijas! — Mun sukkani sä näet. Niiden väriä saanko mielin määrin verten punaan sekottaa?
LUSIFER. Vielä kysyt! Totta kai väririkkautta ihailen. — Terve Jehova!
Katsoppas nyt kuvias!
(Raivostuen). Mutta — oi kirous!
HENGET. No —? Mikä nyt?
LUSIFER. Tuo mielas omena noin meidät pääasiasta syrjään vei. Mun suunnitelmani!
HENGET. Niin, suunnitelma, suunnitelma!
LUSIFER. Se loppuun kuulkaa! Tuon kaavaherran salasäännön käännän häntä itseänsä vastaan ja sen sisäisellä voimalla, jot'ei itsekään hän enää muuttaa voi, koko järjestelmän pirstaks lyön ja uuden itse sijaan luon. — Te tiedättenkö?
REPOKORVA. Mitä? Se varmaan tärkeää?
LUSIFER. Ja kovin salaista. Hiljemmin puhukaa — ne asioita, joista ihmiset vain kuiskain haastelee. On nähkääs Aadamin ja Eevan elonvoimat tyhjenneet, verten kiihko lauhtunut ja —
(Naurua.)