SAMMUMATON. Sen kyllä näytän, konsa luvan saamme.
PUNAKELTAINEN, UMPILUOMI. Lupa, lupa! Pian, pian!
LUSIFER. No malttakaa — tuo äänenne jo melkein kauhistaa!
(Äänettömyys. Synkästi.)
Mun pitäis iloita, ja sentään tekee mieli arvella.
HENGET. Mitä —? Mitä tämä?
LUSIFER. Teitä innostanne kiitän; senkin huomaan, että riittää voimamme. Vaan en tiedä — tuntuu niinkuin teissä olis kovin paljon rajan tuotapuolta. Te verta janootte!
TULIPUNAINEN. Erehdyskö? Eikö Aabelpojan veri verta olekkaan?
LUSIFER. Vait! — Aabelin murha pakkomurha on, min suuri suunnitelma vaatii; vaan teillä muutamilla, pelkään, on veressänne julmuutta.
TÄTI LIERO. Intoa, armollinen Ruhtinas, intoa — ehken liian urmakkaa.