LUSIFER. — paukkinaa ja ryskettä.
KAIN. Ne varmaankin
LUSIFER. — henkien lie ääniä. Jo sanat saatan erottaa.
Vuorelaisten laulu (vuoren sisältä.)
Syvällä, syvällä
Kaikki kallis on.
Kivehen kytketty
Aarre verraton.
Iskekää
Jo veikot!
Rynnätkää
Te peikot!
Aukee — laukee!
Murru — sorru!
(Vuorenseinämä murtuu paljastaen kaivossolan, jossa punaiset valot tuikkavat ja joukko yläruumiiltaan alastomia vuorimiehiä moukareillaan murtaa vuorta, toiset kulettavat louhoksia pois; joukossa nuoria poikasia.)
KAIN. Ah!
LUSIFER. Ah!
Vuorelaisten laulu.
Syvällä, syvällä
Kaikki kallis on:
Ystävyys, rakkaus,
Onni inehmon!
Syvällä aarteiden lähde,
Syvähän suontansa iskemme.
Esille tarmomme tähde:
Malmia meidän on hikemme!
Iskekää!
Iskekää!
Kiireinen meillä on työ!
Levoton päivä ja yö!