KYNÄILIJÄ
Helppotajuinen opas kirjoitusten sepittämisessä nuorisoseuroja, kansakoulun jatkokursseja ja itsekseen opiskelevia varten
Kirj.
VIHTORI PELTONEN
Porvoossa, Werner Söderström, 1900.
SISÄLLYS:
Alkusana.
I. Yleisiä perusteita.
II. Alustavia töitä.
III. Kokoonpano.
IV. Esittäminen.
ALKUSANA.
Aikana semmoisena, kuin nykyinen, jolloin kansan syvät rivit heräävät omintakeiseen kansalliseen ja yhteiskunnalliseen elämään, tarvitaan kynäilytaitoakin entistä enemmän, jopa siinä määrässä, että miltei joka miehen tulisi olla jonkunvertainen kynäniekka. Talonpojaltakin alkaa aika jo vaatia omaa liikekirjevaihtoa, taitoa laatia kokousten pöytäkirjoja, sanomalehtikirjoituksia ja kaikenlaisia asiapapereita, jopa julkisia puheita ja esitelmiä — muilla aloilla toimivista puhumattakaan.
Mutia taito — se ei ole joka miehen. Sanomalehtimiehenä on minulla kenties paremmin kuin millään muulla alalla ollut tilaisuus huomata miten puutteellisella kannalla kansamme tässä suhteessa vielä on. Mutta sen ohessa olen havainnut kuinka harras, ellen sanoisi itsepintainen, kansanmiehen ja varsinkin sen nuorison pyrkimys on päästä kynäilytaidon omistajaksi ja kuinka suuria edellytyksiä kansa tässä suhteessa omaa, kun vaan pikkuinenkaan hyväntahtoinen ohjaus tulee syrjästä avuksi sen pyrkimystä tukemaan.