»Ei ole nähty! Jo on, jo on!»
»Lopettakaa jo—ei se ole 'isämeitä' sellaista varten!» sanoo sillalla vakava ääni.
»Pentelettäkö se sinuun kuuluu luenko minä vai laulan!» punatakkinen huutaa. Lopettaa kuitenkin ja irrottaa keksinsä—silta jo lähenee.
Laskija pölkkyineen sillan alle, katsojat koskenpuoleiselle laidalle.
Jo nielee vihainen virta tukkia ja vesi hyrskähtää saappaille. Mutta laskumies seisoo terhakkana.
Vauhti kiihtyy, pölkky katoo harjasaallon tapaiseen poikkivuolteeseen—sillalla kukaan tuskin hengittää.
Taas nousee vuolteen alta. Takapää saa aallon harjasta voimakkaan syrjäiskun, kevyt tukki heilahtaa kalanpurstona sivulle, laskijan asento huojahtaa, keksi ailahtaa, mutta pian taasen mies varmana pölkyllään seisoo.
Syvä hengähdys sillalla.
»Tral-lala-lalla!» hyrähtää punatakkinen—pari keikailevaa tanssiaskelta.
»Ei ole Sysmästä kotoisin!» sillalta huudetaan.