KOLMAS MIES. Ääh, en ulotu. Mutta kun pääsemme syömään, niin kuristamme hänet!
KUUDES MIES. Voi Israel, Israel! Miksi asetti Herra sinun asuinsijasi pakanain ja porttojen keskelle? Hamasta Mooseksen ajasta ovat muukalaiset olleet ansana sinun polullasi.
TOINEN MIES. Totta, Jehiel! Ei ole Israel langennut ruttoon, eikä nälkään, eikä vihollisen miekkaan, mutta heidän haureutensa on hänen jalkansa monesti suistanut.
NELJÄS MIES. Se on totinen tosi, veljet! Mutta olettekos koskaan ajatelleet, mikä se oikein on, joka makaa käärmeenä Israelin miesten polulla?
USEAT. No?
NELJÄS MIES. Minä olen ajatellut, ja minä sen teille sanon. Se on nainen ja hänen tuhannet houkutuksensa!
MIEHET (joiden kesken syntyy vilkasta liikettä). No mutta! — Äläs nyt!
— Kas!
NELJÄS MIES. Niin se on, aina siitä saakka kuin isäin kertomukset tietävät.
Ajatelkaas Simriä, Simeonin väkevätä! Eikö se ollut Midianin käärme
Cosbi, joka hekumallansa villitsi sankarin ja oli vähällä syöstä koko
Israelin perikatoon?
MIEHET. Tosia haastaa Esriel!
TOINEN MIES. Totta, totta! — Nyt minäkin muistan Abimelekin Jerubbaalin pojan jutun. Olettehan siitä kuulleet?