»Davie, vanha veikko», hän sanoi lopuksi, »sinä olet käyttänyt aikasi ensiluokkaisella tavalla. Tuskin olet ollut kotoasi poissa puolta vuotta, kun jo palaat mukanasi omaisuus. Mihin aijot nyt ryhtyä?»
Sanoin, että aluksi oli tarkoitukseni jatkaa lukujani Edinburghin yliopistossa. Tam hörähti nauramaan.
»Tuo on vähän liian kesyä, Davie! Rahat pitäisi olla minulla sinun asemastasi, sillä minulla on toki paljon enemmän mielikuvitusta. Mutta sinähän olit ennenkin aina proosa henkilöitynä.»
»Ehkäpä niin», sanoin, »joka tapauksessa olen varma yhdestä asiasta. Ellen olisi ollut proosa henkilöitynä, niin en istuisi nyt tässä tänä iltana.»