Liukaskielinen: Te koetatte jälleen saada minut solmituksi. Ei meille siitä virvoitusta lähde.
Uskollinen: Mainitkaapas joku toinen merkki armon työn ilmenemisestä.
Liukaskielinen: Enkä minä, sillä ei meistä näy olevan yhden köyden vetäjiksi.
Uskollinen: Ellette te tahdo sitä mainita, saanko minä sen tehdä?
Liukaskielinen: Niinkuin suvaitsette.
Uskollinen: Armon työ sielussa ilmoitakse itse joko sille, kenessä se on, tahi niille kuin hänen ympärillänsä ovat.
Sille, kenessä se on, llmoitakse se näin: Ihminen tulee vakuutetuksi synnistä, liiatenkin luontonsa turmeluksesta ja epäuskon synnistä, (jonka hän varmaan tietää vievän kadotukseen, ellei hän Jumalalta saa armoa uskon kautta Jesukseen Kristukseen). Tässä mielentilassa hän alkaa surra ja hävetä syntiä. Samalla hän myös tuntee itsessänsä maailman Vapahtajan ilmestyvän ja tuntee välttämättömän tarpeen liittyä Häneen koko elämänsä ajaksi. Ja silloin alkaa hänessä isoominen ja janoominen Hänen peräänsä, se isoominen ja janoominen, johon lupaus liitetty on. Sitä myöten kuin hänen uskonsa Vapahtajaan on vakaa tai heikko, sitä myöten on myös hänen ilonsa ja rauhansa, sitä myöten hänen rakkautensa pyhitykseen, sitä myöten myös hänen halunsa päästä yhä enemmän Häntä tuntemaan ja myös maailmassa Häntä palvelemaan. Mutta vaikka nyt armon työ, niinkuin sanoin, hänessä siten ilmoitakse, niin harvoin hän kumminkaan kykenee päättämään, että se armon työtä on, koska hänen turmeluksensa ja nurjaan suuntaan suistunut järkensä johtaa häntä näistä asioista väärin päin päättelemään. Niin muodoin, kenessä tämä armon työ toimii, hänellä pitää olla varsin terve arvostelukyky, voidaksensa varmasti päättää, että tämä kaikki on armon työtä. [Joh. 16: 8, Rom. 7: 24, Mark 16: 16, Ps. 38: 18, Gal. 2: 16, Ap. 4: 12, Mat. 5: 6, Ilm. 21: 16]
Toisissa se ilmoitakse näin:
1. Kokemuksesta havaitun uskon tunnustamisella Kristukseen. 2. Tämän tunnustuksen mukaisella elämällä, nimittäin pyhityksen elämällä: pyhitys sydämessä, pyhitys perheessä (jos hänellä perhettä on) ja pyhitys maailmassa liikkuessa, jolloin hän tämän pyhityksen kautta oppii sisällisesti kammoamaan syntiä yleensä ja inhoamaan omaa itseänsä erittäin, vastustamaan syntiä perheessänsä ja hurskasta elämätä maailmassa edistämään, ei pelkällä puhumisella, niinkuin teeskentelijät ja suupaltit, vaan toimeliaana antautuen uskossa ja rakkaudessa Sanan voiman alle. Ja kas siinä, hyvä herra, lyhyt selitys armon työstä ja sen ilmaumisesta, ja jos teillä on jotain sitä vastaan sanottavaa, niin sanokaa, ellei, niin sallikaa minun esittää toinen kysymys. [Rom. 10: 10, 1. Fil. 1: 27, Mat. 5: 19, Joh. 14: 15, Ps. 50: 23, Job. 42: 5, 6, Hesek. 20: 43]