Toivorikas: Käydäänpä katsomaan.
Kristitty: En lähde minä. Olen kuullut tuosta paikasta ennenkin puhuttavan, kuinka siellä monikin on joutunut surman suuhun. Ja sitä paitsi ei tuo aarre muuta ole kuin paula, vireissä sille, joka sitä hakemaan lähtee, sillä se estää häntä hänen vaelluksessansa. [l Tim. 6: 9]
Sen sanottuaan hän huusi Demaalle, sanoen: "Eikö se ole vaarallinen, tuo paikka? Eikö siitä ole ollut haittaa monenkin vaellukselle?" [Hos. 6: 9, Mat. 13: 22]
Demas: Ei tämä kovin vaarallinen ole muille kuin varomattomille.
Mutta Demas punastui sittenkin, tätä puhuessaan.
Silloin sanoi Kristitty Toivorikkaalle: "Ei nyt askeltakaan sinnepäin, vaan jatketaan matkaa vaan."
SIVUTIE KUUNTELEE DEMAAN HOUKUTUKSIA.
Toivorikas: Takaanpa, että Sivutie, tänne ennätettyään ja samallaiset kutsut kuultuaan, kylläkin poikkeaa tuonne katsomaan.
Kristitty: Siitä ei epäilemistä, sillä sinnehän hänen periaatteensa vievät, ja minä panen sata yhtä vastaan, että sinne hän hukkuu.
Demas huusi jälleen, sanoen: "Ettekö vainenkaan tule tänne katsomaan?"