"Minne tahansa Arthur meidät lähettää, mutta enimmäkseen tietysti oleskelemme Camelotissa. Olen nyt matkalla tapaamaan kuningasta — aiomme ratsastaa Lonazepin turnajaisiin. Sanoin juuri äsken isällenne toivovani, että tekin esiintyisitte siellä muiden aatelisnaisten joukossa."
"En pitäisi mistään enempää. Lähdemmekö, isä?"
"Hyväinen aika, kun kysyin sinulta, et tahtonut!"
"Ah, tämäkö se olikin? Luulin sinun tarkoittavan jotakin muuta. Niin todellakin! Keitä aatelisnaisia sanoittekaan sinne tulevan, ritari Lancelot?"
"Kaikki hovinaiset."
"He ovat kai hyvin kauniita?"
"Yksi heistä", vastasi Lancelot. "Erästä, joka varmaan tulee sinne, sanotaan, että hän on maailman viehättävin kaunotar."
"Olen kuullut, että Ginevra on suloinen", sanoi Elaine.
"Kuningatar ei halua katsella turnajaisia", sanoi Lancelot. "Hän on juuri toipumaisillaan vaikeasta taudista. Tarkoitin Iseultia."
"Iseultiako? Ritari Tristramin Iseultiako? Eihän hän kuulu hoviin."