"Tämä on tärkeätä", sanoi Bernard. "Pelkäsin nykyisiltä nuorilta miehiltä puuttuvan intoa uhrautumiseen — ja tässä on kuitenkin poika, jolla on kaikki edut puolellaan, syntyperä, kasvatus ja varallisuus, mutta joka alkaa ponnistella korkeita ihanteita kohti heti alusta asti. Ajattelen parempaa hovista, sanon sen suoraan, ritari Lancelot, kun tiedän hänen kuuluvan sinne. Minun oli tapana ajatella, että sellainen hyvyys voi menestyä vain mietiskelevässä elämässä, mutta jos nuori mies on niin toimelias ja kuitenkin säilyttää ihanteensa, on meille koittamassa uusi aika, vai mitä luulette?"
"En ole pätevin henkilö vastaamaan siihen kysymykseen", vastasi Lancelot. "Hän on poikani, tietysti, ja olen pitänyt häntä silmällä tarkasti."
"Tiedän, että teidän on pitänyt kasvattaa hänet huolellisesti.
Elainekaan ei ole koskaan ollut poissa näkyvistäni syntymänsä jälkeen."
"Tarkoitin", sanoi Lancelot, "että vaikka Galahad onkin harvinainen, epäilen, tuleeko hänestä milloinkaan tyypillistä".
"Ei varmastikaan", sanoi Bernard. "Jos hän on harvinainen, ei hän voi olla tyypillinen. Mutta jos muutkin nuoret miehet, vaikkapa vain muutamat elävät hänen tavallaan, tekee se suuren eron."
"En ymmärrä, missä olette kuullut hänestä niin paljon."
"Ritari Gawaine ratsasti tämän kautta vähän aikaa sitten ja kertoi hänestä meille tuntikausia."
"En pidä hänestä", sanoi Elaine. "Hän puhuu kuin laskisi leikkiä kaikista ihmisistä."
"Vain hovilaisten tapaan", sanoi Bernard. "Koetin selittää sitä tyttärelleni. Mutta olen iloinen, ettette te ole sellainen, ritari Lancelot."
Portinvartija näyttäytyi puutarhan päässä.