Jälkimmäinen puhui ensin:
"Oh, Horace!"
Kuullessaan hänen äänensä sai kartanonherra voimansa takaisin.
"Siinä ollaan nyt, Margery! Ethän toki usko, mitä tuo junkkari sanoo?
Hänen pitäisi saada raippoja. Hän tietää, mitä minä ajattelen hänestä.
Se on uusi näyte hänen kirotusta röyhkeydestään! Hän oli vähällä ajaa
minun ylitseni, ja nyt —"
Mrs Pendyce keskeytti:
"Mutta, Horace, minä pelkään, että se on totta! Ellen Malden —"
"Ellen Malden?" sanoi mr Pendyce. "Mitä hänellä on tekemistä —" Hän vaikeni, tuijottaen synkästi Worsted Skeynesin karttaan, joka yhä oli kierrettynä auki kuin tunnuskuvana kaikesta, mikä tässä oli vaaranalaisena. "Jos todellakin tuo Georgesta on totta", pääsi häneltä, "on hän suurempi tomppeli kuin olen luullut. Tomppeli? Konna hän on!"
Taas oli hiljaista.
Mrs Pendycen sai tuo sana punastumaan, ja hän puri huultaan.
"George ei koskaan voi olla konna!" sanoi hän.